Hyvinvointia ja turvallisuutta arkeenTiistai 11.1.2022 klo 15:51 Nyt vähän jo jännittää. Huomenna 12.1.2022 alkaa ennakkoäänestys Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa, joissa valitaan demokraattisesti aluevaltuustot päättämään hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Meidän Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostavat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Yhteensä alueellamme on noin 100 000 asukasta. Voit lukea alueesta ja vaaleista lisää osoitteista www.itauusimaa.fi ja www.vaalit.fi. Olen mukana ehdokkaiden joukossa. Katson, että kokemukseni kuntapolitiikasta neljältä kaudelta sekä jäsenyyteni Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta valmistelevan väliaikaisen toimielimen (vate) poliittisen seurantaryhmän jäsenenä, antavat minulle hyvät lähtökohdat toimia päätöksentekijänä myös hyvinvointialueella. TALOUDENHALLINTA Aluevaalien taustalla on tarve uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita siirtämällä vastuu niiden järjestämisestä "leveämmille harteille" eli niistä syntyvien kulujen jakaminen isomman asukasmäärän kesken. Nykyään vaativat ja kalliit hoidot voivat suistaa pienen kunnan tekemään jatkuvasti negatiivista tulosta. Vastaavasti naapurikunnassa saatetaan selvitä pienemmillä kuluilla. Kun kaikkien alueen kuntien sote- ja pelastuskulut lasketaan yhteen ja jaetaan alueen asukasmäärällä, tulee kulujen määrä asukasta kohti tasoittumaan eri kuntien asukkaiden välillä. Sotekulut ovat kasvaneet viime aikoina keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Tämä kulujen kasvun hillitseminen on yksi uudistuksen iso tavoite. Vaikka uudistuksen toimeenpano aiheuttaa kuluja, on uudistuksen jälkeen mahdollista saada kulujen kasvuvauhti pienenemään. Tämän vuoksi aluevaltuustoon on hyvä valita ehdokkaita, joilla on kokemusta talouden hallinnasta. LÄHIPALVELUT Raha on tärkeää ja sen riittävyys tae palveluiden järjestämiselle laadukkaasti, mutta hyvinvointialueen päättäjien täytyy pitää mielessä kenelle palveluita järjestetään ja miksi. Kaikessa toiminnassa keskiössä on asukas eli ihminen. Tämän takia kaikkein useimmin käytettävät palvelut pitää saada mahdollisimman läheltä palvelun tarvitsijaa. Jokaisen kunnan alueella tulee olla vähintään yksi sotepalvelupiste ja sen tukena pitää tarjota sähköisiä palveluita niille, jotka näitä haluavat ja osaavat käyttää. Samoin jokaisen kunnan alueella tulee jatkossakin sijaita vähintään yksi pelastusasema. Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi täytyy kartoittaa erilaisia keinoja tuottaa liikkuvia palveluita. Näin palvelut saadaan lähemmäksi niitä, joiden on vaikeaa päästä itse kulkemaan. Tämä on tärkeää erityisesti haja-asutusalueilla, joilla julkinen liikenne on puutteellista tai lähes olematonta. Moniammatillisen tiimin (esim. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, sotepalveluneuvoja) liikkuminen yhdessä vaikkapa tarkoitukseen sopivaksi muokatulla ajoneuvolla. Tämä vähentäisi myös liikenteen päästöjä, kun asukkaiden yksityisautojen sijaan kulkisi vain yksi ajoneuvo. YHTEISTYÖ Hyvinvointialue sijoittuu alueensa kuntien ja valtion väliin. Alue järjestää palvelut alueen kuntien asukkaille ja saa rahoituksensa valtiolta. Lisäksi alueella toimii ja tuottaa palveluita myös moninainen joukko yrityksiä ja järjestöjä. Kaikkien näiden eri toimijoiden välillä on rajapinta. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka toimijat ovat erillisiä, pitää niiden välillä olla luonteva tiedonkulku ja yhteinen tapa toimia. Näin saamme asukkaiden hyväksi mahdollisimman paljon palveluja tarjolle ja toiminnasta sekä tiedon liikkumisesta sujuvaa. Julkinen palvelutuotanto sote- ja pelastuspalveluissa on vankka hyvinvointiyhteiskunnan tukijalka. Tätä tukemaan on Suomessa ja Itä-Uudellamaallakin syntynyt vankka yritysten ja järjestöjen verkosto. Hyvinvointialueen tuleekin ottaa nämä huomioon ja luoda alusta asti hyvähenkinen yhteistyö, jossa kaikki toimijat puhaltavat yhteen hiileen asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kasvattamiseksi. Samoin on syytä pitää linjat auki myös naapurialueisiin mahdollisen alueyhteistyön merkeissä ja tuleehan meillä olemaan jatkossakin yhteinen HUS-yhtymä vaativan tason erikoissairaanhoidon palveluita varten. TIEDOTTAMINEN Tapahtumassa on uudistus, joka on meille kaikille yhtä uusi. Alussa asukkaan näkökulmasta ei välttämättä muutu juuri muu kuin palvelun tarjoajan nimi. Myöhemmin toimintojen kehittyessä edelleen tulee tapahtumaan enemmänkin muutoksia. Tämän takia tiedottaminen ja viestintä ovat hyvin merkittävässä asemassa uudistuksen onnistumisen kannalta. Tieto on saatava asukkaille nopeasti, helposti ja ajantasaisesti sekä kaikille ymmärrettävässä muodossa. Varsinkin uudistuksen alkuvaiheessa on tiedottamiseen panostettava erityisen huolellisesti. Keskustelen aiheesta mielelläni lisää, tule tapaamaan minua Askolan Keskustan teltalle (näet ajat kalenterista) tai voit soittaa minulle ja kysellä enemmän. |
1 kommentti . Avainsanat: aluevaalit, itä-uusimaa, keskusta, hyvinvointialue, KurkikuunteleeSannatekee |
Askolan Keskustan vuosikokouksen kannanottoTiistai 30.6.2020 klo 22:53 - Askolan Keskusta Keskustan Askolan kuntayhdistys käsitteli vuosikokousasioiden lisäksi 25.06.2020 hybridikokouksessaan kuntapolitiikan ajankohtaisia asioita. Kokouksessa keskusteltiin Askolan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestämisestä sekä ohjausryhmän roolista. Käytiin läpi kunnan talouden tasapainottamispaketin toimenpiteitä ja valtuuston kahden edellisen iltakoulun sisältöä. Saatiin selvitys kunnanjohtajan valintaprosessista kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja valintaryhmän jäsen Sanna Kurjelta. Keskusteltiin myös valtuutettujen kokous- ja somekäyttäytymisestä. Oheinen kokouksen kannanotto muodostui näistä ajankohtaisista asioista:
"YHDESSÄ ETEENPÄIN
Askolan kunta on jälleen muutoksen edessä. Kunnanvaltuusto valitsi kokouksessaan 23.6.2020 uuden kunnanjohtajan. Uusi johtaja tuo aina tullessaan jotain uutta ja hyvä niin. Välillä on tarpeen ravistella toimintatapoja ja tehdä asioita toisin, kuitenkin historiaa kunnioittaen. Askolan Keskusta toivottaa uuden kunnanjohtajan tervetulleeksi kuntaan.
Pian työnsä aloittava kunnanjohtaja pääsee heti tosi toimiin. Viime vuonna valtuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toteutus on saatu alkuun, mutta vaatii vahvaa ohjausta onnistuakseen.
Pohja on vakaa, kun saimme taseen alijäämän katettua ja nyt tase on ylijäämäinen. Tämä tapahtui tosin historiallisten osakkeiden kautta, kun niiden arvo saatiin myynnin avulla taseessa suuremmaksi. Myynnistä saadut rahat sijoitettiin uudelleen, jotta voimme jatkossakin saada osinkotuottoa. Taseen oikaisun lisäksi meidän on silti pidettävä huoli käyttötalouden positiivisuudesta.
Meillä on vahvat toimialat, joiden sujuva yhteistyö on menestyksen tae. Jokainen toimiala on joutunut ja joutuu käymään läpi omaa toimintaansa, jotta löydämme tarvittavan tasapainon talouteemme.
Yksi suurimmista säästötavoitteista on perusturvan toimialaan kohdistuva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestely. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että sotepalvelut on järjestettävä uudella tavalla. Järjestäjänä voi olla oman kunnan lisäksi yksityinen palveluntuottaja, toinen kunta tai kuntayhtymä. Palveluita voidaan tuottaa lähitoimipaikassa, toisen kunnan toimipaikassa tai liikkuvina palveluina.
Joka tapauksessa talouden tasapainotus tarkoittaa toiminnan tehostamista ja myös jonkinlaista palvelujen supistamista. Annamme tukemme sotepalvelujen uudelleenjärjestämisen ohjausryhmälle, jotta löydämme keinot selvitä taloudellisista haasteista ja voimme turvata kuntalaisille riittävät, hyvät ja laadukkaat palvelut. Askolan Keskusta haluaa avata keskustelun kuntalaisten kanssa siitä, miten onnistumme tässä yhdessä."
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Askola, kunnanjohtaja, uusi, yhdessä, eteenpäin, sote, talous, tasapainottaminen |
Uusmaalaisuus - mitä se on?Maanantai 1.7.2019 klo 14:57 Kolumnini Uusimaassa 1.7.2019 Mistä tunnet sä heimoveljen? Mikä yhdistää uusmaalaisia vai tunnistaako meitä saman maakunnan asukkaiksi? Tätä pohdin kirjoituksessani. UUSMAALAISUUS – MITÄ SE ON? ” Uusimaalainen identiteetti tuntuukin minusta erittäin vaikealta määritellä.” Näin kirjoitti Miikka Yli-Jussila kirjoituskilpailussa, jossa etsittiin uusmaalaisuutta kuvaavia tekstejä. Olen pitkälti samaa mieltä Jussilan kanssa. Aihe kun on mietittänyt minuakin viime aikoina entistä enemmän. Olen itse syntyperäinen uusmaalainen, itäosassa maakuntaa koko ikäni asunut. Porvoossa syntynyt, 7-vuotiaasta Askolassa asunut, opiskelemassa käynyt Järvenpäässä ja Orimattilassa. Järjestötoiminnan kautta olen tutustunut kotimaakuntaan laajemminkin. Fyysiset rajat tunnistan ja kuntien nimet ovat jääneet mieleen. Olen jopa käynyt jokaisessa kunnassa, tuttuja ja kavereita löytyy joka puolelta. Siltikin mietin usein, mitä on uusmaalaisuus? Mikä meitä yhdistää? Viimeksi sysäyksen tälle mietinnälle antoi reissaaminen Koivistolle evakkojen ja heidän jälkeläistensä porukassa. Karjalaisuus on juurensa tuntemista, iloisuutta, yhteisöllisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Puhumattakaan murteen nuotista. Se on ominaista karjalaisille ja sen tunnistaa myös ulkopuolinen. Mistä meidät uusmaalaiset tunnetaan? Onko meillä jotain yhteistä kuvaajaa, josta meidät tunnistaa nimenomaan uusmaalaisiksi? Uudellamaalla asuu suomalaisista noin kolmannes. Ja siitä reilu kolmannes Helsingissä, pääkaupungissamme. Suuri osa uusmaalaisista on syntynyt muualla, joko Suomessa tai ulkomailla. Uusimaa onkin kuin sulatusuuni eri puolilta tulleille ihmisille. Alueenakin Uusimaa on kuin Suomi pienoiskoossa, täältä löytyy pääkaupungin lisäksi muita isoja ja pienempiä kaupunkeja sekä eri kokoisia kuntia. Eli meiltä löytyy kaikkea bulevardista korpimetsään. Maakunnan fyysinen muoto on jakanut alueen neljään osaan: länsi-, keski- ja itä-Uusimaahan sekä pääkaupunkiseutuun. Niistä jokainen voisi olla oma maakuntansa. Ja osa on ennen ollutkin. Isompaan sulautuessa, on ehkä identiteettikin laimentunut tai ainakin muuttanut muotoaan. Toivottavasti voimme tulevan seutuneuvoston myötä vahvistaa ainakin itäisen Uudenmaan identiteettiä. Sillä on tärkeä rooli myös alueen elinvoiman ja yhteistyön kehittymisen kannalta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusimaa, uusmaalaisuus, karjalaisuus, evakko, identiteetti, itäinen uusimaa, askola, porvoo, murre, kirjoituskilpailu |
Helppoa yrittämistä?Torstai 17.1.2019 klo 14:45 - Sanna Kurki Saa itse päättää mitä tekee ja milloin. Voi lomailla silloin kun huvittaa. Voi nostaa hyvää palkkaa. Riistää työntekijöitä. Kiertää veroja. Nostaa tukia. Tällaisia kommentteja saan välillä kuulla ja varsinkin lukea keskusteluissa koskien yrittämistä. Ei ihan kuulosta tutulta, ainakaan oman kokemuksen perusteella. Itse olen ryhtynyt yrittäjäksi osittain olosuhteista johtuen, mutta olen kyllä suunnitellut yrittäjyyttä lapsesta saakka. Nyt yrittämistä on takana yhteensä 23 vuotta. Matkalle on mahtunut paljon kaikenlaista. On ollut hyviä onnistumisen hetkiä, mutta myös vastoinkäymisiä. Olen siitä onnellisessa asemassa, että päädyin lopulta yrittäjäksi löydettyäni yritteliään miehen. Pyöritimme yhdessä maatilaa ja toiminimiyritystä. Ajan myötä maatila kasvoi ja toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi. Samalla meistä tuli työnantajia. Työnantajana toimimiseen liittyykin eniten mahdollisia kompastuskiviä. Silloin et päätä enää pelkästään omista asioista, vaan olet vastuussa myös työntekijöistä. Yhteiskunta asettaa työnantajalle paljon vaatimuksia. Perehdytys, työterveyshuolto, työeläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset, työvaatetus, suojaimet, palkka ja sen laskenta. Nämä ovat pakollisia työsuhteen alkajaisiksi hoidettavia asioita, joista vastaa ja maksaa työnantaja. Monilla aloilla vaaditaan vielä esimerkiksi ammattipätevyys, tulityö-, työturva-, tieturva-, trukki-. ensiapukortti, nosturintarkastus- ja/tai kylmäaineasentajan pätevyys ennen kuin saa edes aloittaa työn tekemistä. Lukuisia vaatimuksia, koulutuksia, pätevyyksiä ja kortteja, jotka kaikki ovat maksullisia. Niistä on tullut uusi rahasampo ja kaiken maksaa työnantaja. Kaiken lisäksi ne pitää vielä uusia noin viiden vuoden välein. Sitten lomat, työntekijän mahdollinen sairastuminen, hajoavat työvälineet, mahdolliset virheet ja niiden korjaus. Kaikki nämä kulut pitää saada katettua tuotteen tai palvelun myyntihinnalla. Niin ja onhan yrittäjäkin palkkansa ansainnut. Ei yrittäminen siis kovin helppoa ole, mutta ei sen tarvitsekaan. Pääasia, että tykkää (ainakin suurimman osan ajasta) siitä mitä tekee. Mutta kyllä sitä toivoo, että yhteiskunta arvostaa yrittäjyyttä ja helpottaa yrittämisen edellytyksiä. Kirjoittaja nauttii kuitenkin yrittämisestä kaikkine tunnetiloineen. Blogi julkaistu kolumnina Uusimaa-lehdessä 14.1.2019. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yrittäminen, yrittäjyys, Sanna Kurki, Keskusta, Uusimaa |