Olen Sanna Kurki, uusmaalainen keskustavaikuttaja Askolasta. Näillä sivuilla kerron ajatuksiani vaikuttamisesta.

Tervetuloa haastamaan ja kertomaan viestiä. Minä kuuntelen ja vien viestin eteenpäin - turvallisesti.


MITÄ SINÄ SYÖT JATKOSSA VAI SYÖTKÖ MITÄÄN?

Lauantai 26.3.2022 klo 9:55

Olet varmaan kuullut uutisointia, että maatalous on kriisissä. Moni ajattelee, että miten maanviljelijöillä voi olla niin vaikeata, kun ne saavat niin paljon tukiaisia.

Tukipolitiikka tuli kuvioihin, kun liityimme Euroopan Unioniin. Tuolloin tuottajan saamaa hintaa tuottamistaan raaka-aineista laskettiin, jotta ruuan kuluttajahinta kaupoissa ei nousisi. Koska tuotantokulut pysyivät vähintään ennallaan, luotiin tukijärjestelmä, jossa tuottajalle korvattiin hinnan laskusta johtuva tulonmenetys. Eli se ei ole vastikkeeton tuki, vaan sillä korvataan alentuneena tuottajahintana menetetty tulo.

Tämän jälkeen tuotantokustannukset ovat kasvaneet koko ajan ja nyt Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia tuotantopanosten eli siementen, lannoitteiden, polttoaineiden ja muiden tarvikkeiden hinnat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Myös niiden saatavuus on vaikeutunut Venäjälle asetettujen pakotteiden takia. Sen sijaan tuottajan saama myyntihinta ja maataloustuki eli myyntihinnan alennuskorvaus eivät ole nousseet.

Normaalin markkinatalouden lakien mukaan tuotteen myynnillä on saatava katettua sen valmistamisesta aiheutuneet kulut. Nyt tuottajahintojen ja tukien yhteenlaskettu summakaan ei kata kaikkia kuluja, saati että siitä riittäisi toiminnan kehittämiseen eli investointeihin. Vakavarainen yritys voi selvitä tällaisesta kriisistä, jos se on lyhytaikainen. Pidemmän päälle tuloja suuremmat kulut syövät kannattavuuden ja siten toimintakyvyn.

Nyt tiloilla on takana jo pari huonoa katovuotta, jolloin myytävää ei ole tullut normaaliin tapaan ja sen laatukin on ollut paikoitellen heikkoa. Tämän takia monen tilan kassa on tyhjä eikä kestä enää tämänkertaista tappiota, varsinkaan kun tilat eivät ole juurikaan voineet itse vaikuttaa tilanteeseen.

Miksi tämän sitten pitäisi koskettaa meistä jokaista? Siksi, että vallitsevan sotatilan jatkuessa, yksi maailman suurimmista viljantuottajamaista ei pysty tuottamaan jyvääkään maailmanmarkkinoille. Se aiheuttaa hyvin pian ruokapulan ympäri maailmaa, jos valtioilla ei ole itse tuotettuja elintarvikkeita. Pula aiheuttaa kysynnän kasvun, joka nostaa hintoja edelleen.

Me asumme Suomessa käytännössä kuin saaressa. Jos ja kun elintarvikkeista sekä polttoaineista tulee pula ja niiden hinnat jatkavat nousuaan, me emme pysty tuomaan ruokaa muista maista, jos millään maalla on sitä edes tarjota myyntiin. Siksi on elintärkeää pitää huolta siitä, että kotimainen ruuan alkutuotantokyky säilyy. Tämän takia jokaisen ruokaa syövän pitäisi olla huolissaan siitä, miten saamme maatilat ja viljelijät pysymään pystyssä ja elinvoimaisina. Se on osa huoltovarmuuttamme, että selviämme omillamme, vaikka sota ja sen aiheuttama kriisi laajentuisikin.

Ensimmäinen ja paras keino auttaa on se, että ostat kaupasta Suomessa suomalaisista raaka-aineista tuotettua ruokaa. Siten turvaat oman ruuansaantisi jatkossakin. Maalta ruoka loppuu viimeisenä.

Kirjoitus on alunperin julkaistu hieman lyhennettynä sanomalehti Uusimaan kolumnina 25.3.2022.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvointia ja turvallisuutta arkeen

Tiistai 11.1.2022 klo 15:51

Nyt vähän jo jännittää. Huomenna 12.1.2022 alkaa ennakkoäänestys Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa, joissa valitaan demokraattisesti aluevaltuustot päättämään hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Meidän Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostavat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Yhteensä alueellamme on noin 100 000 asukasta. Voit lukea alueesta ja vaaleista lisää osoitteista www.itauusimaa.fi ja www.vaalit.fi.

Olen mukana ehdokkaiden joukossa. Katson, että kokemukseni kuntapolitiikasta neljältä kaudelta sekä jäsenyyteni Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta valmistelevan väliaikaisen toimielimen (vate) poliittisen seurantaryhmän jäsenenä, antavat minulle hyvät lähtökohdat toimia päätöksentekijänä myös hyvinvointialueella.

TALOUDENHALLINTA Aluevaalien taustalla on tarve uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita siirtämällä vastuu niiden järjestämisestä "leveämmille harteille" eli niistä syntyvien kulujen jakaminen isomman asukasmäärän kesken. Nykyään vaativat ja kalliit hoidot voivat suistaa pienen kunnan tekemään jatkuvasti negatiivista tulosta. Vastaavasti naapurikunnassa saatetaan selvitä pienemmillä kuluilla. Kun kaikkien alueen kuntien sote- ja pelastuskulut lasketaan yhteen ja jaetaan alueen asukasmäärällä, tulee kulujen määrä asukasta kohti tasoittumaan eri kuntien asukkaiden välillä.

Sotekulut ovat kasvaneet viime aikoina keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Tämä kulujen kasvun hillitseminen on yksi uudistuksen iso tavoite. Vaikka uudistuksen toimeenpano aiheuttaa kuluja, on uudistuksen jälkeen mahdollista saada kulujen kasvuvauhti pienenemään. Tämän vuoksi aluevaltuustoon on hyvä valita ehdokkaita, joilla on kokemusta talouden hallinnasta.

LÄHIPALVELUT Raha on tärkeää ja sen riittävyys tae palveluiden järjestämiselle laadukkaasti, mutta  hyvinvointialueen päättäjien täytyy pitää mielessä kenelle palveluita järjestetään ja miksi. Kaikessa toiminnassa keskiössä on asukas eli ihminen. Tämän takia kaikkein useimmin käytettävät palvelut pitää saada mahdollisimman läheltä palvelun tarvitsijaa. Jokaisen kunnan alueella tulee olla vähintään yksi sotepalvelupiste ja sen tukena pitää tarjota sähköisiä palveluita niille, jotka näitä haluavat ja osaavat käyttää. Samoin jokaisen kunnan alueella tulee jatkossakin sijaita vähintään yksi pelastusasema.

Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi täytyy kartoittaa erilaisia keinoja tuottaa liikkuvia palveluita. Näin palvelut saadaan lähemmäksi niitä, joiden on vaikeaa päästä itse kulkemaan. Tämä on tärkeää erityisesti haja-asutusalueilla, joilla julkinen liikenne on puutteellista tai lähes olematonta. Moniammatillisen tiimin (esim. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, sotepalveluneuvoja) liikkuminen yhdessä vaikkapa tarkoitukseen sopivaksi muokatulla ajoneuvolla. Tämä vähentäisi myös liikenteen päästöjä, kun asukkaiden yksityisautojen sijaan kulkisi vain yksi ajoneuvo.

YHTEISTYÖ Hyvinvointialue sijoittuu alueensa kuntien ja valtion väliin. Alue järjestää palvelut alueen kuntien asukkaille ja saa rahoituksensa valtiolta. Lisäksi alueella toimii ja tuottaa palveluita myös moninainen joukko yrityksiä ja järjestöjä. Kaikkien näiden eri toimijoiden välillä on rajapinta. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka toimijat ovat erillisiä, pitää niiden välillä olla luonteva tiedonkulku ja yhteinen tapa toimia. Näin saamme asukkaiden hyväksi mahdollisimman paljon palveluja tarjolle ja toiminnasta sekä tiedon liikkumisesta sujuvaa.

Julkinen palvelutuotanto sote- ja pelastuspalveluissa on vankka hyvinvointiyhteiskunnan tukijalka. Tätä tukemaan on Suomessa ja Itä-Uudellamaallakin syntynyt vankka yritysten ja järjestöjen verkosto. Hyvinvointialueen tuleekin ottaa nämä huomioon ja luoda alusta asti hyvähenkinen yhteistyö, jossa kaikki toimijat puhaltavat yhteen hiileen asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kasvattamiseksi. Samoin on syytä pitää linjat auki myös naapurialueisiin mahdollisen alueyhteistyön merkeissä ja tuleehan meillä olemaan jatkossakin yhteinen HUS-yhtymä vaativan tason erikoissairaanhoidon palveluita varten.

TIEDOTTAMINEN Tapahtumassa on uudistus, joka on meille kaikille yhtä uusi. Alussa asukkaan näkökulmasta ei välttämättä muutu juuri muu kuin palvelun tarjoajan nimi. Myöhemmin toimintojen kehittyessä edelleen tulee tapahtumaan enemmänkin muutoksia. Tämän takia tiedottaminen ja viestintä ovat hyvin merkittävässä asemassa uudistuksen onnistumisen kannalta. Tieto on saatava asukkaille nopeasti, helposti ja ajantasaisesti sekä kaikille ymmärrettävässä muodossa. Varsinkin uudistuksen alkuvaiheessa on tiedottamiseen panostettava erityisen huolellisesti.

Keskustelen aiheesta mielelläni lisää, tule tapaamaan minua Askolan Keskustan teltalle (näet ajat kalenterista) tai voit soittaa minulle ja kysellä enemmän.

Kurki kuuntelee - Sanna tekee

1 kommentti . Avainsanat: aluevaalit, itä-uusimaa, keskusta, hyvinvointialue, KurkikuunteleeSannatekee

Kotona Askolassa

Maanantai 15.2.2021 klo 21:52

Minulle Askola on ollut aina koti. Täällä olen viihtynyt, enkä koskaan ole kaivannut muualle. Jos reissata olen saanutkin, niin kotiin on ollut aina hyvä palata. Kotikylä on vaihtunut vain kerran, asuinpaikka kahdesti.

Askolassa on hyvät peruspalvelut. Terveyskeskus toimii tällä hetkellä palautteen mukaan erittäin hyvin. Toki haasteitakin on matkan varrella ollut. Jatkossa nämä palvelut tullee järjestämään Itä-Uudenmaan hyvinvointialue samoin kuin sosiaalipalvelut. Lakiehdotuksen mukaan palvelut on edelleen järjestettävä lähipalveluina mahdollisuuksien mukaan. Kuntalaisten edunvalvonnassa on oltava siis tarkkana jatkossakin.

Sote-uudistuksen jälkeen kunnan suurimmaksi toimialaksi nousee sivistyspalvelut. Lisäksi tärkeitä asioita ovat kaavoitus, teknisen toimen palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte.

Koulutiloja olemme uudistaneet nyt taajamissa. Itäpuolen asema palveluverkon suhteen on ratkaistava ensi valtuustokauden aikana. Toivon, että uusi valtuusto saa kuntastrategian päivittämisen yhteydessä muodostettua yhteisen pitkäntähtäimen tavoitetilan, jota kohti voidaan kulkea päätös kerrallaan. Mukaan keskusteluun on otettava kaikki halukkaat kuntalaiset.

Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu on erittäin tärkeä osa kunnan toimintaa. Se ohjaa yhtä lailla asutuksen kuin palveluiden sijoittumista kuntaan. Askolan kunnan maapolitiikan periaateohjelma on hyväksytty viimeksi vuonna 2012. Sekin olisi hyvä saattaa ajan tasalle uuden valtuuston työkaluksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on meille kaikille eduksi. Mitä paremmin voimme, sitä vähemmän tarvitsemme korjaavia palveluita ja sitä enemmän veroeuroja jää hyvien asioiden kehittämiseen. Jokaisella meistä onkin suuri vastuu huolehtia itsestään ja läheisistään parhaan kykynsä mukaan. Kunnan tehtävä on tulla avuksi silloin, kun omat voimat eivät riitä. Sen mahdollistamme me kaikki yhdessä veroja maksamalla.

Ja niistä veroista muuten. Näin runsaslumisena talvena täällä taajamien ulkopuolella, jos lumien auraus ei miellytä, voi moitteet esittää peilin edessä. Silti me maksamme samat verot kuin taajamissa asuvat. Olisiko aika ryhtyä miettimään veronmaksun porrastusta saatujen palveluiden perusteella?

Kirjoitus on julkaistu alun perin Uusimaan kolumnina 15.2.2021 otsikolla Taajamassa ja sen ulkopuolella

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Askola, koti, kotikunta, kunta, sote, hyte, vero, kiinteistövero, lumi, lumenauraus, lumityöt, koulu, opetus, palveluverkko

Vapaus valita lapselle hoitaja

Perjantai 15.1.2021 klo 22:42

Kotihoidontuesta käydään taas kovaa väittelyä. Ministeriön asettama tutkijaryhmä tulee esittämään myöhemmin tänä talvena valmistuvassa raportissaan, että poistamalla kotihoidontuki, saadaan 10 000 työllistä lisää.

Totta on, että jos nämä kotona lapsiaan nimenomaan kotihoidontuen turvin hoitavat ostaisivat lapsillensa julkisen tai yksityisen varhaiskasvatuksen palveluja, he olisivat käytettävissä muun työn tekemiseen.

Kaikilla ei kuitenkaan ole työpaikkaa odottamassa. Tai jos on, sitä hoitaa sijainen. Tällöin kotoa lasta hoitamasta palaava työntekijä mahdollisesti syrjäyttää vuorostaan sijaisen työttömäksi. Eikä silloin työssä olevien määrä lisäänny.

Kotihoidontuki on veronalaista tuloa, aivan kuten ansiotulokin. Miksi joidenkin on vaikea ajatella, että kotona lastaan hoitava huoltaja tekee arvokasta työtä ja siitä on oikein maksaa edes pieni korvaus?

Yhteiskunta tukee lasten hoitamista myös kodin ulkopuolella. Esimerkiksi kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä olevasta lapsesta kunta maksaa osansa, vaikka huoltajat maksavat hoitomaksua tulojensa perusteella. Eikö siis olisi tasapuolista, että lapsen hoitoa tuetaan paikasta riippumatta?

Paljon kuulee puhetta myös siitä, että lapset eivät saa olla lapsia riittävän pitkään ja että vanhemmilta on vanhemmuus hukassa. Auttaako tähän se, että vanhemmat ajetaan viemään lapset julkisen varhaiskasvatuksen piiriin ja vieläpä yhä aikaisemmin? Itse panostaisin enemmän avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin, joihin voi tukeutua halutessaan.

Kaikki eivät voi hoitaa lapsia kotona. Siksi myös julkisilla ja yksityisillä hoitopalveluilla on paikkansa. Mielestäni perheillä on kuitenkin oltava mahdollisuus valita heille sopivin vaihtoehto. On se sitten jommankumman vanhemman kotihoito, isovanhempien, yksityisen palveluntarjoajan tai kunnallisen yksikön tuottama hoitopalvelu. Yhteiskunta voi aivan hyvin tukea kaikkia vaihtoehtoja tasapuolisesti.

Pidetään huolta, että vaihtoehtoja on erilaisia ja jokainen perhe voi valita tilanteeseensa sopivimman. Annetaan vapaus toimia omalla tavalla ja tuetaan niitä, jotka apua tarvitsevat. Muistetaan, että lapsissa on tulevaisuus.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Uusimaa-lehden kolumnina 15.1.2021.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoidontuki, lapsi, perhe, vapaus, isovanhemmat, julkinen, päivähoito, yksityinen

Lisää kirjoituksia