Sanna Kurki - keskustavaikuttaja

Olen Sanna Kurki, uusmaalainen keskustavaikuttaja Askolasta. Näillä sivuilla kerron ajatuksiani vaikuttamisesta. Tervetuloa haastamaan ja kertomaan viestiä. Minä kuuntelen ja vien viestin eteenpäin - turvallisesti.


Ehdokaspuheeni Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtajavaalissa 9.11.2019

Lauantai 9.11.2019 klo 18:19

Arvoisa piirikokousväki:

Enin on aina vaadittava itseltään. - Näin totesi jo Kerttu Saalasti aikanaan.

Tänään täällä Pukkilassa olemme uuden edessä. Uusi piirihallitus pääsee työstämään piirimme historian ensimmäistä puoluekokousta Vantaalla. Siinä on siemen kannatuksen nousulle. Meidän tehtävä on saada se kasvuun.

Olemme kuulleet viime aikoina kritiikkiä siitä, että piirimme ei toimi kunnolla. Että piirin tarkoitus on hukassa eikä viesti kulje. Piirin ääni ei kuulu tarpeeksi puolueen sisällä, eikä tekemisemme avaudu äänestäjille.

Minä uskon, että me pystymme löytämään ratkaisut. Tänään valittavan piirihallituksen on käytävä perusteellinen kehityskeskustelu. Meidän on ravistettava niin omia ajatusmallejamme kuin järjestöllisiä rakenteita. Ja kuten Saalasti, myös minä näen, että saadaksemme yhtälön toimimaan, on muiden syyttämisen sijaan katsottava ensin itseään, enin on aina vaadittava itseltään.

Meidän täytyy selkeyttää piirin rooli itsellemme. Meidän on päivitettävä piirin viestintätyökalut ja niiden mukaisesti tehostettava näkyvyyttämme maakunnassa. Meidän pitää
myös parantaa sisäistä viestinkulkua läpi kaikkien puolue- elinten. Osana tätä näen aluetyöryhmien vahvistamisen.

Keskustan arvoista minulle tärkeimmät ovat vapaus ja vastuullisuus sekä ylisukupolvisuus. Minun Keskustani on keskusteleva, ratkaisuhakuinen ja juurensa tunteva. Sellaisen haluan myös Keskustan Uudenmaan piirin olevan. Tiedän, että pääsemme tähän yhdessä tekemällä.
Meidän on tuettava nykyisiä aktiiveja jaksamaan, mutta löydettävä myös uusia toimijoita. Niin yhdistyksissä kuin piirissä. Meidän tulee tehdä enemmän yhteistyötä nuorten ja naisten piirien kanssa.

Kuluneen vuoden aikana olen ollut ehdokkaana puoluevaltuuston varapuheenjohtajavaalissa ja eduskuntavaaleissa. Tukiryhmäläisenä puolueen puheenjohtajavaalissa. Häviöt eivät ole lannistaneet, vaan antaneet sisua jatkaa kehittymistä. Nälkää on.

Siksi minä, syntyperäinen uusmaalainen aatesisarenne, pyrin piirimme puheenjohtajaksi. Jotta voi tulla valituksi, on oltava ehdolla. Jotta voi tulla valituksi, tarvitaan myös luottamusta. Sitä pyydän nyt teiltä.

Olen ehdolla, koska koen, että kuuntelijaa ja tekijää tarvitaan. Olen ehdolla, koska enin on aina vaadittava itseltään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Uudenmaan piiri, yhdessä, luottamus, arvostelu, kuuntelu, tekeminen

Hei haloo?!?

Tiistai 5.11.2019 klo 9:21

Rajoja ja rakkautta tarvitaan lisää

Mihin menet? Kenen kanssa? Aja varovasti. Yhdeltätoista kotiin. Mitä teitte? Oliko kivaa? Nyt nukkumaan.

Sanoja, joita tuskin kukaan nuori haluaa kuulla tai joihin ei ainakaan haluta vastata. Sanoja, jotka jokaisen huoltajan pitäisi kuitenkin muistaa ja jaksaa kysyä. Vaikka vastaukset eivät aina tule helposti. Kysy uudestaan. Ja uudestaan. Ja saa kysyä, vaikka ei olisikaan oma huollettava kyseessä.

Keskustelimme kotikunnassani viime viikolla nuorista. Siitä mitä heille kuuluu ja miksi esiin on noussut ongelmia kiusaamisen ja muun ongelmakäyttäytymisen tai päihteiden muodossa. Ja mitä me aikuiset voisimme asialle tehdä.

Lähipoliisin viesti oli selkeä: Muistakaa kaksi asiaa – rajat ja rakkaus. Ole läsnä, kysele ja kuuntele. Tutustu nuorten kavereiden vanhempiin, pitäkää nuorista huolta yhdessä. Tukekaa toisianne ja tehkää yhteistyötä.

Silmiä ja korvia ei pidä sulkea. Meillä kaikilla aikuisilla on velvollisuus toimia, jos näemme jotain laitonta tai epäsopivaa tapahtuvan tai jos olet huolissasi jostakusta. Aina ei uskalla tai voi mennä itse suoraan väliin, ja sekin on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Vähintä, mitä silloinkin voi tehdä, on että kertoo asiasta jollekin. Ota yhteys vaikka koulukuraattoriin, kunnan tai seurakunnan nuorisotyöntekijään, perheohjaajaan tai suoraan poliisiin. Siten voit estää isomman vahingon syntymisen.

Joskus voi kuitenkin tuntua siltä, että tilanne karkaa käsistä oman nuoren kanssa, vaikka on noudattanut ohjeita ja koittanut huolehtia parhaansa mukaan. Silloinkin pitäisi uskaltaa pyytää apua.

Nuoren elämässä tärkeässä roolissa on myös kouluyhteisö. Koulukaverit, ystävät, opettajat ja muu koulun henkilökunta. Joillekin nuorille koulu on ainoa paikka, jossa heille asetetaan sääntöjä. Jos sääntöjen noudattaminen koulun ulkopuolella on vaikeaa, ei se usein luonnistu koulussakaan.

Taannoin käytettiin termiä ”Koko kylä kasvattaa.” Tämä on varsin hyvä tapa vieläkin. Monin paikoin nuorten ajoittain lisääntynyttä ongelmakäyttäytymistä on saatu hillittyä vanhempien ja muiden kuntalaisten yhteisillä pelisäännöillä. On sovittu nuorille yhteiset kotiintuloajat, on muodostettu vanhempien viestiryhmiä yhteydenpitoon ja otettu käyttöön muita yhteisöllisiä tapoja. Nuoret on otettu mukaan päätösten tekemiseen, ja sitä kautta molemminpuolinen luottamus on kasvanut.

Teksti on julkaistu alunperin Uusimaan kolumnina 5.11.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää maaseudun naisten päivää!

Tiistai 15.10.2019 klo 23:20

Hyvää maaseudun naisten päivää kaikille "kollegoille"!
 
Olen ylpeä ja onnellinen, kun saan olla yksi tähän joukkoon kuuluvista. Mutta tämän päivän - tai oikeastaan jo pitkän ajan - uutisoinnit maaseudusta, maataloudesta, ruoantuotannosta ja syömisestä saavat mielen matalaksi.
 
Miksi minä ja kaltaiseni olemme joidenkin mielestä pahoja ihmisiä vain koska
- asumme maaseudulla
- harjoitamme maataloutta eli
- tuotamme ruokaa ja
- syömme sekaravintoa eli sekä kasviksia että lihaa?
 
Luonto on minulle tärkeä. Ilman sitä, en pystyisi harjoittamaan ammattiani. Minun täytyy tuntea luonnon lait pärjätäkseni sen kanssa. Rakastan luonnossa oleilua, se rauhoittaa ja hellii kaikkia aisteja. Siksi haluan pitää luonnosta huolta.
 
Meillä Suomessa on paljon sellaista peltoa, jossa ei paljon muuta kasva kuin nurmikasvit. Nekin tosin tarvitsevat vettä, mutta ne myös parantavat maan kasvukuntoa syvälle ulottuvilla juurillaan.
 
Ihminen ei pysty nurmea käyttämään suoraan ravinnoksi. Useimmiten sen syökin lehmä, joka muuttaa nurmen elimistössään maidoksi. Loppu tulee ulos lantana, joka peltoon päätyessään muhevoittaa maata ja antaa kasveille kasvuvoimaa eli ravinteita. Tämä on luonnollista kiertokulkua.
 
Jos lehmää ei olisi, pellolla kasvatettaisi ihmisravinnoksi suoraan kelpaavia kasveja, kuten viljoja tai juureksia. Siis jos ne siinä kasvavat. Myös ne tarvitsevat ravinteita. Mistä niitä saadaan, jos ei ole eläimen lantaa käytettävissä? Niitä valmistetaan keinotekoisesti kaivoksista kaivetuista alkuaineista.
 
Pelkässä yksipuolisessa kasvintuotannossa (siis ilman nurmikasveja ja eläinten lantaa), peltoon ei tule juurikaan orgaanista ainesta. Silloin viljely köyhdyttää maata ja aiheuttaa eroosiota enemmän, kun maan multavuus vähenee.
 
Parasta luonnolle, ympäristölle ja ilmastolle on siis se, että meillä on omasta takaa monipuolinen luonnolliseen kiertotalouteen perustuva ruoantuotanto eli sekä kasvintuotantoa että eläimiä. Näin voimme välttyä pahojen katovuosien ja maan köyhtymisen aiheuttamasta ravintovajauksesta.
 
Iso tekijä kaikissa ympäristöön liittyvissä asioissa on myös liikkuminen. On paljon parempi syödä luonnollisesti kotimaassa kasvavaa ravintoa, kuin lennättää tai laivata sitä jopa kaukomaita myöten. Varsinkin, kun monissa muissa maissa ruoantuotanto vähentää sademetsiä, kuluttaa vähäisetkin pohjavedet, saastuttaa ympäristön ja sairastuttaa ihmiset viljelyssä käytettävillä myrkyillä.
 
Pyydän siis, että mietit uudemman kerran, ennen kuin poimit kaupan hyllystä kärryysi riisipaketin, soijarouhetta, avokadoja tai mitä tahansa ulkomailla tuotettua, jota kasvaa myös kotimaassa.
 
Kokeile riisin sijasta ohrahelmiä, korvaa soija härkäpavuilla, vaihda avokado omenaan ja tyrnimarjoihin. Vaihtoehtoja on. Syö vapaasti enemmän kasviksia ja jätä liha pois ruokavaliostasi, jos haluat tehdä sen oman hyvinvointisi takia. Mutta älä tuomitse kotimaista lihaa muiden lautasilla ja kehota korvaamaan sitä ulkomailta rahdatuilla kasvikunnan tuotteilla pelkästään ilmaston takia. Muista, että kotimaassa tuotettu elintarvike tuo työtä myös monelle muulle kuin viljelijälle. Ehkä jopa sinullekin. Ja kaupan päälle saat maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvä paha direktiivi

Torstai 10.10.2019 klo 8:06

Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuoden 1995 alusta lähtien. Päätös syntyi niukasti kansanäänestyksellä. Enemmistö puolsi liittymistä EU:n etuihin nojaten.

Onhan liittymisestä hyötyäkin ollut. Kun otimme yhteisvaluutta euron käyttöön, ei enää tarvitse vaihtaa rahaa matkustaessa Unioniin kuuluvissa euroa käyttävissä maissa. Suurin osa EU:n maista ja muutama muu ovat solmineet Schengenin sopimuksen ja näiden maiden välisillä rajoilla ei tarvitse vilauttaa passiakaan enää. Matkustamisesta ja liikkumisesta maiden välillä on siis tullut helpompaa. Paikallisia poikkeuksiakin toki on.

Kaupankäynti EU:n maiden välillä on helppoa ja Unionin jäsenmaiden kansalaiset voivat opiskella vapaasti muissakin EU-maissa kuin kotimaassaan.

Euroopan Unionin jäsenmaat ovat sopineet noudattavansa yhdessä päättämäänsä lainsäädäntöä. Perustamissopimuksessa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään EU-lainsäädännöllä, johon sisältyvät asetukset, direktiivit, päätökset, suositukset ja lausunnot.

Asetukset pitää toteuttaa jokaisessa maassa kokonaisuudessaan, ne sitovat jäsenvaltioita. Päätöksetkin on toteutettava sellaisenaan, mutta ne koskevat vain niitä, joille ne on osoitettu. Suositukset taas eivät ole sitovia eikä niillä ole oikeudellisia seurauksia. Lausunnoilla toimielimet voivat kertoa kantansa asiaan, mutta nekään eivät sido ketään, eikä niillä ole oikeudellisia velvoitteita.

Direktiivi sen sijaan on joustava väline, joka määrittelee tavoitteet, joihin jokaisen jäsenvaltion on päästävä. Mailla on kuitenkin oikeus päättää itse niiden lakien sisällöstä, joilla tavoitteet saavutetaan. Tavoitteisiin tähtäävässä kansallisessa lainsäädännössä olisi mahdollista ottaa huomioon maakohtaiset olosuhteet läheisyysperiaate huomioiden.

Suomessa direktiiviä pidetään useimmiten suoraan kansalliseen lainsäädäntöön siirrettävänä lakina. Tämän takia mm. merimetsokannan räjähdysmäinen kasvu vie elinolot monelta muulta lajilta luontotuhoista tai elinkeinonharjoittajille aiheutuvista ongelmista puhumattakaan. Myöskään kevytautoja ei EU-direktiivi sinänsä kiellä, mutta Suomen tapa vahvistaa tämä lainsäädäntö, on ristiriidassa ajokorttidirektiivin kanssa. Onneksi nämä asiat ovat korjattavissa, ovathan?

Kannustan kysymään EU:sta Europe Directiltä.

Julkaistu alunperin kolumnina Uusimaa-lehdessä 10.10.2019 https://www.uusimaa.fi/blogi/808935-hyva-paha-direktiivi

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia


Tapahtumakalenteri

Piirihallitus (Tiistai  19.11.2019 17:00)

Puoluevaltuusto(Lauantai  23.11.2019 10:00 - Sunnuntai 24.11.2019 15:00)

MTK-valtuuskunta(Tiistai  26.11.2019 10:00 - Keskiviikko 27.11.2019 16:00)

Kunnanhallitus(Keskiviikko  27.11.2019 17:00)