Meillä ja muualla

Lauantai 7.3.2020 klo 17:52

Olen asunut koko ikäni Uudellamaalla, mutta vieraillut jokaisen Suomen maakunnan alueella. Olen matkustellut vain eurooppalaisissa maissa. Asun ja teen työtä samassa pihapiirissä. Varsinkin siksi, mutta muutenkin tekee välillä hyvää käydä tutustumassa muihin ihmisiin, heidän tapoihinsa ja kulttuureihinsa.

Isoimmin minua ihmetyttää Suomen ja suomalaisten halu muuttaa omaa kulttuuriaan ja palvelujaan muiden ehdoilla. Esimerkkinä ravintola, joka palvelee Suomessa vain englanniksi.

Vierailemissani Euroopan maissa en aina ole saanut palvelua edes englanniksi, vaan ainoastaan maan omalla kielellä. Mutta onko edes pakko? Jos haluaa lähteä reissuun tutustumaan muihin maihin, voi nykyään aika helposti myös opetella tärkeimmät sanat kohdemaan kielellä tai käyttää erilaisia käännössovelluksia.

Jo vuonna 1991 japanilainen vaihto-oppilaamme käytti elektronista sanakirjaa, kun englannin artikulointimme oli hieman toisistamme eroavaa ja välillä asia ei puhumalla selvinnyt.

Toki digitalisaation hypetyksessä kannattaa muistaa, että ihan joka paikkaan internet-palveluntarjoajien verkot eivät vielä ylety. Silloin on turvauduttava vaikkapa elekieleen tai kynään ja paperiin. Niin ja käteiseen rahaan.

Toinen kummastuksen aihe minulle on kauppojen hyllyjen sisältö. Suurin osa näkemistäni kaupoista muissa maissa myy lähes pelkästään oman maan tuotantoa. Muutama muualta tuotu seassa, jopa pari suomalaista merkkituotetta.

Miksi sitten meidän lähikaupasta pitää löytyä ainakin viittä ulkomailla valmistettua konetiskiainetta, jos Suomessakin vastaavaa tehdään? Ja arvatkaapa onko tarjolla sitä kotimaista? No ei.

Viljelijänä minulle on kaupassa ostovalintoja tehdessä tärkeintä tarkistaa elintarvikkeiden tuotantomaa. Mutta aivan yhtä tarkasti varmistan, että tuote on myös valmistettu Suomessa. Koska sillä pidän huolen siitä, että suomalaisilla on työtä. Vain siten saamme suomalaisen yhteiskunnan pyörimään. Jatkossakin.

MTK eli Maataloustuottajien keskusliitto haastoi tällä viikolla suomalaiset kampanjaan: osta kahden viikon ajan lautasellesi vain suomalaista ruokaa. Minä olen mukana, tule sinäkin ja vaadi kauppaasi lähiruokaa -ja tuotteita Suomesta. Sillä kauppa kertoo vain toteuttavansa asiakkaiden toiveita valikoimien suhteen. Olkaamme ylpeitä omasta tuotannosta ja työstä.

Kirjoitus on julkaistu alunperin kolumnina Uusimaa-lehdessä 7.3.2020

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotimainen, suomalainen, MTK, työ, ruoka, arvostus, suomen kieli,

Päätöksenteossa

Lauantai 25.5.2019 klo 13:25

Tämä on ollut tapahtumarikas viikko kuntapolitiikan saralla. Maanantaina oli kunnan talouden tasapainottamistyön ohjausryhmän kokous, tiistaina Uudenmaan jätelautakunnan kokous ja keskiviikkona vielä valtuustoseminaari talouden tasapainottamisesta.

Talouden tasapainotustyö on vielä kesken, joten ei siitä vielä enempää. Kunnanjohtaja vastaa tiedottamisesta sen suhteen.

Jätelautakunnan kokous on sen sijaan herättänyt vilkasta ja vivahteikasta keskustelua niin etu- kuin jälkikäteen. Siksi päätin kertoa hieman omasta roolistani päätöksenteossa. Koko jätelautakunnan puolesta kommentoi puheenjohtaja Elin Andersson Porvoosta.

Olen Uudenmaan jätelautakunnan jäsen Askolan kunnan edustajana. Lautakunnan esityslistalla oli tiistain kokouksessa asumisessa syntyvän jätevesilietteen kuljetusjärjestelmästä päättäminen.

Esittelijän eli viranhaltijan pohjaesitys oli, että lautakunnan alueella siirrytään kunnalliseen jätevesilietteen kuljetukseen. Kokouksessa annettiin vastaesitys, jonka mukaan Uudenmaan jätelautakunta päättää ottaa käyttöön kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän alueellaan. Äänestyksen jälkeen lautakunnan päätökseksi tuli vastaesitys.

Itse äänestin pohjaesityksen eli kunnallisen kuljetusjärjestelmän puolesta. Miksikö?

Jätelautakunnan toimintaa ohjaa laki. Se antaa kunnille mahdollisuuden valita joko kunnan järjestämä lietteenkuljetus tai kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. Kunnallisen järjestelmän valinnalle laki ei määrittele ehtoja. Valittaessa kiinteistön haltijan järjestämä lietteen kuljetus, pitää lain mukaan kolmen ehdon täyttyä.

Kunnallista päätöksentekoa ohjaa hallintolaki. Hallintolain mukaan päätös on aina perusteltava. Pohjaesitys oli perusteltu, mutta muutosesitystä ei perusteltu millään lailla. Siinä ei todistettu mitenkään, että laissa säädetyt ehdot täyttyvät. Tämän vuoksi kannatin pohjaesitystä. En siis vastusta kiinteistön haltijan järjestämää jätevesilietteenkuljetusta, jos sille on esittää pitävät perustelut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päätös, pohjaesitys, vastaesitys, perustelu, jätevesiliete, kuljetusjärjestelmä, kunnallinen, haltijan järjestämä

Kotimaista ruokaa - miksi?

Keskiviikko 8.5.2019 klo 23:16

Kuka tuottaa sinun ruokasi ja millä hinnalla?
Tssää kolumnini Uusimaassa 6.5.2019.

KOTIMAISTA RUOKAA – MIKSI?
Kirjoitan tätä vapun päivän iltana. Olen tänäänkin lukenut sosiaalisessa mediassa viestejä, joissa maristaan siitä, että ruoantuottajat tekevät työtä palkansaajan palkallisena vapaapäivänä, kun siitä tulee ääni- tai tuoksuhäiriöitä. Ja siitä, että ruoantuotannosta välillisesti palkkansa saava näyttää maantiellä kansainvälistä sormimerkkiä traktorilla ajavalle ruoantuottajalle, siis työnantajalleen.
Ruoantuottajat tekevät työtään luonnon ehdoilla. Kun ilmat ja maa ovat kylvöille kohdillaan, silloin ei katsota kalenteriin, että onko vappu, äitienpäivä tai juhannus – silloin painetaan töitä tarvittaessa kellon ympäri. 
Kun ruoantuottaja saa tekemästään työstä asianmukaisen ja kustannuksia vastaavan korvauksen – aivan kuten palkansaajan tulee saada työpanostaan vastaava korvaus – hänen toiminnastaan syntyy verotettavaa tuloa. Miinusmerkkisestä tuloksesta ei makseta yhtään veroa. 
Toiminnassaan ruoantuottaja ostaa raaka-aineita ja palveluja toisilta yrittäjiltä. Näin hän omalta osaltaan tarjoaa työtä aika monelle palkansaajalle, joka saa työstään palkan, josta maksaa veroa yhteiskunnalle.
Eli maataloustulon kasvattaminen on hyvä juttu. Koko Suomelle. Suomen pitäisi kasvattaa maataloustuloa 500 miljoonaa. Miten siihen sitten päästään? Yksinkertaisin keino on se, että jokainen suomalainen käyttää joka päivä 0,30 euroa enemmän kotimaisiin elintarvikkeisiin. Viikossa tämä tekee noin kaksi euroa. Vuodessa satasen. Kulutusta ei tarvitse lisätä, vaan helpoiten tämä onnistuu vaihtamalla ulkomainen tuote kotimaassa tuotettuun.
Jos tämä lisäys menisi suoraan kaupan ja teollisuuden läpi tuottajalle, syntyisi viidensadan miljoonan lisäys maataloustuloon, josta tulisi tuottajien positiivisten tulosten kautta noin sadan miljoonan euron verotulon lisäys yhteiskunnan kassaan.
Elintarvikkeiden lisäksi, kun pyrit hankkimaan kaikki muutkin tuotteet kotimaisina, annat työtä ja toimeentuloa aika monelle suomalaiselle sekä verotuloa Suomen valtiolle ja sen kunnille.

Kirjoittaja on kotimaisen ruoan tuottaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotimainen, ruoka, maatalustulo, kuluttaja, tuottaja, verotulo, työ, palkansaaja