Olkaamme tulevaisuuden rakentajiaKeskiviikko 7.10.2020 Syksy on saapunut. Lyhenevä valoisa aika täyttyy mitä upeimmista väreistä, varsinkin silloin kun aurinko näyttäytyy pilviverhon takaa. Auringonlaskut tekevät näkymästä taianomaisen ilta toisensa jälkeen. Meidän syksyä tahdittavat maatilan syystyöt. Puinnit saimme valmiiksi tämän kasvukauden osalta pari viikkoa sitten. Sato oli kesän olosuhteisiin eli kevään kuivuuteen ja loppukesän märkyyteen nähden kohtalainen. ”Tilipussissa” se ei kuitenkaan juuri näy. Elintarvikkeiden raaka-aineiden tuottajahinnat alenevat samaan tahtiin kuin tuotantopanosten hinnat nousevat. Koronapandemian takia koko maailma melkein sulkeutui keväällä. Maiden väliset tuotteiden kuljetukset lähes pysähtyivät tai ainakin vähenivät. Olisi voinut kuvitella, että kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä olisi kasvanut ja menekin myötä myös tuottajahinta noussut. Mutta ei, päinvastoin kävi. Suomi kamppailee tällä hetkellä laman rajoilla. Terveysuhan takia talous on laskukierteessä. Lisää paineita aiheuttavat ympäristöasiat ja digitaalinen murros. Moni asia muuttuu ja muuttaa myös työelämää. Työtehtäviä poistuu ja uusia tulee tilalle, koska paperin käyttö vähenee, liikennevälineiden energialähteissä tapahtuu vaihdosta, kansalaisten ikärakenne muuttuu. Parasta mitä jokainen suomalainen voi tässä tilanteessa tehdä, on kasvattaa kotimaisen tuotannon kulutusta. Enkä tarkoita kokonaiskulutuksen lisäämistä vaan sitä, että hankkii kotimaisista raaka-aineista suomalaisella työllä tuotettuja tuotteita mieluummin kuin ulkomaisia. Ja vaatii siten kauppaa myymään niitä. Näin toimimalla voimme pitää entistä useamman euron kotimaassa pyörimässä ja tuomassa hyvinvointia yhä useammalle. Suomen kansa on noussut kriiseistä aiemminkin. Se on tapahtunut vahvalla yhteistyöllä. Sitä tarvitsemme nytkin. Puhdas ruoka, turvallinen asuminen ja toimeentulo ovat elämän peruskivet. Suurin osa meistä pystyy vaikuttamaan niihin merkittävästi omalla panoksellaan. Ja yhteistyöllä pystymme turvaamaan asiat niiden puolesta, jotka eivät siihen itse kykene. Syyttely on helppoa, mutta se ei rakenna tai korjaa mitään. Kysytään mieluummin mitä minä voin tehdä yhteisön hyväksi kuin että eikö yhteisö voisi tehdä jotain vinossa oleville asioille. Yksi keino vaikuttaa ja rakentaa on lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin ensi keväänä sillä politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tulevaisuus, syksy, syystyöt, maatalous, kannattavuus, tilipussi, syyttely, rakentaminen, |
Askolan Keskustan vuosikokouksen kannanottoTiistai 30.6.2020 klo 22:53 - Askolan Keskusta Keskustan Askolan kuntayhdistys käsitteli vuosikokousasioiden lisäksi 25.06.2020 hybridikokouksessaan kuntapolitiikan ajankohtaisia asioita. Kokouksessa keskusteltiin Askolan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestämisestä sekä ohjausryhmän roolista. Käytiin läpi kunnan talouden tasapainottamispaketin toimenpiteitä ja valtuuston kahden edellisen iltakoulun sisältöä. Saatiin selvitys kunnanjohtajan valintaprosessista kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja valintaryhmän jäsen Sanna Kurjelta. Keskusteltiin myös valtuutettujen kokous- ja somekäyttäytymisestä. Oheinen kokouksen kannanotto muodostui näistä ajankohtaisista asioista:
"YHDESSÄ ETEENPÄIN
Askolan kunta on jälleen muutoksen edessä. Kunnanvaltuusto valitsi kokouksessaan 23.6.2020 uuden kunnanjohtajan. Uusi johtaja tuo aina tullessaan jotain uutta ja hyvä niin. Välillä on tarpeen ravistella toimintatapoja ja tehdä asioita toisin, kuitenkin historiaa kunnioittaen. Askolan Keskusta toivottaa uuden kunnanjohtajan tervetulleeksi kuntaan.
Pian työnsä aloittava kunnanjohtaja pääsee heti tosi toimiin. Viime vuonna valtuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toteutus on saatu alkuun, mutta vaatii vahvaa ohjausta onnistuakseen.
Pohja on vakaa, kun saimme taseen alijäämän katettua ja nyt tase on ylijäämäinen. Tämä tapahtui tosin historiallisten osakkeiden kautta, kun niiden arvo saatiin myynnin avulla taseessa suuremmaksi. Myynnistä saadut rahat sijoitettiin uudelleen, jotta voimme jatkossakin saada osinkotuottoa. Taseen oikaisun lisäksi meidän on silti pidettävä huoli käyttötalouden positiivisuudesta.
Meillä on vahvat toimialat, joiden sujuva yhteistyö on menestyksen tae. Jokainen toimiala on joutunut ja joutuu käymään läpi omaa toimintaansa, jotta löydämme tarvittavan tasapainon talouteemme.
Yksi suurimmista säästötavoitteista on perusturvan toimialaan kohdistuva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestely. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että sotepalvelut on järjestettävä uudella tavalla. Järjestäjänä voi olla oman kunnan lisäksi yksityinen palveluntuottaja, toinen kunta tai kuntayhtymä. Palveluita voidaan tuottaa lähitoimipaikassa, toisen kunnan toimipaikassa tai liikkuvina palveluina.
Joka tapauksessa talouden tasapainotus tarkoittaa toiminnan tehostamista ja myös jonkinlaista palvelujen supistamista. Annamme tukemme sotepalvelujen uudelleenjärjestämisen ohjausryhmälle, jotta löydämme keinot selvitä taloudellisista haasteista ja voimme turvata kuntalaisille riittävät, hyvät ja laadukkaat palvelut. Askolan Keskusta haluaa avata keskustelun kuntalaisten kanssa siitä, miten onnistumme tässä yhdessä."
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Askola, kunnanjohtaja, uusi, yhdessä, eteenpäin, sote, talous, tasapainottaminen |
Nälkä ei ole kiva kaveriTiistai 14.4.2020 klo 15:56 Tämänhetkinen poikkeustila liikkumisrajoituksineen on monelle vaikea pala purtavaksi. Mutta entä jos ei enää olisikaan mitään suuhun pantavaa? Alkamassa olevan kasvukauden tulos määrää sen, onko meillä ensi talvena ruokaa vai nälkä. Takana on jo useampi heikko satovuosi. Jos tämän vuoden sato jää normaalia niukemmaksi tai epäonnistuu täysin, on meillä ensi talvena edessä kovat ajat. Koronan ja muiden virusten leviäminen ja siten seurausten minimoiminen on mahdollista laittamalla rajat kiinni, rajoittamalla liikkumista, välttämällä kontakteja toisten ihmisten kanssa. Nälkä ei tartu, mutta se ei kunnioita rajoja. Nälkä iskee kaikkialle, koska kun ruokaa ei ole, se ei liiku rajojen yli. Ruokaa ei myöskään voi tehdä etänä. Ruoantuotantoon tarvitaan edelleen ihmistyövoimaa, vaikka koneet ovat apuna. Jos koneet pysähtyvät, kaikki työ on tehtävä käsin. Jos jokaisen kynnelle kykenevän pitäisi tuottaa oma ruokansa ja lisäksi niille, jotka eivät siihen itse pysty, pitäisi työkykyisen tuottaa ruokaa 2,25 ihmiselle (huoltosuhteemme tilanne 11/2018). Suomeen tulee paljon elintarvikkeita ja eläinten rehuja tai niiden raaka-aineita ulkomailta. Syynä tähän on se, että kotimaisesta tuotteesta ei makseta riittävästi, jotta tuotanto kannattaisi. Jo tämä kriisi on osoittanut sen, että huoltovarmuudesta ei puhuta turhaan. Teollisuus ja kauppa saisivat ottaa isomman vastuun maksamalla kotimaisista tuotteista riittävästi. Nyt hengityssuojaimista ja käsidesistä maksetaan maltaita, mutta ruoan pitää olla halpaa jollei ilmaista. Ja mökille on päästävä. Elämän perusedellytykset ovat ravinto ja terveys. Näiden turvaamiseksi tarvitsemme ruoantuotantoa ja terveydenhoitoa. Omissa käsissä oleva ruoantuotanto on meidän kaikkien suomalaisten etu. Meidän täytyy ylläpitää paitsi varmuusvarastoa valmiista elintarvikeraaka-aineista, myös tekemisen taitoa niin viljelyn kuin tuotantopanosten ja koneiden valmistuksen suhteen. Vahinko ei tule kello kaulassa ja siksi varmuuden vuoksi on hyvä periaate myös jokaisen omassa taloudessa. Ole askel edellä – varaudu. Epidemian vallitessa, pysy kotona. Pidä kotivara kaiken varalta. Varmista, että saat lämpöä ja vettä, vaikka sähköä ei olisikaan. Pidä huolta itsestäsi ja läheisistäsi, fyysisesti kaukana, mutta henkisesti lähellä. Yhdessä me tämän kriisin selätämme. Kirjoitus on julkaistu alunperin Uusimaa-lehden kolumnina 14.4.2020. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nälkä, maatalous, huoltovarmuus, varautuminen, ruoka |