Hyvinvointia ja turvallisuutta arkeen

Nyt vähän jo jännittää. Huomenna 12.1.2022 alkaa ennakkoäänestys Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa, joissa valitaan demokraattisesti aluevaltuustot päättämään hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Meidän Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostavat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Yhteensä alueellamme on noin 100 000 asukasta. Voit lukea alueesta ja vaaleista lisää osoitteista www.itauusimaa.fi ja www.vaalit.fi.

Olen mukana ehdokkaiden joukossa. Katson, että kokemukseni kuntapolitiikasta neljältä kaudelta sekä jäsenyyteni Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta valmistelevan väliaikaisen toimielimen (vate) poliittisen seurantaryhmän jäsenenä, antavat minulle hyvät lähtökohdat toimia päätöksentekijänä myös hyvinvointialueella.

TALOUDENHALLINTA Aluevaalien taustalla on tarve uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita siirtämällä vastuu niiden järjestämisestä "leveämmille harteille" eli niistä syntyvien kulujen jakaminen isomman asukasmäärän kesken. Nykyään vaativat ja kalliit hoidot voivat suistaa pienen kunnan tekemään jatkuvasti negatiivista tulosta. Vastaavasti naapurikunnassa saatetaan selvitä pienemmillä kuluilla. Kun kaikkien alueen kuntien sote- ja pelastuskulut lasketaan yhteen ja jaetaan alueen asukasmäärällä, tulee kulujen määrä asukasta kohti tasoittumaan eri kuntien asukkaiden välillä.

Sotekulut ovat kasvaneet viime aikoina keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Tämä kulujen kasvun hillitseminen on yksi uudistuksen iso tavoite. Vaikka uudistuksen toimeenpano aiheuttaa kuluja, on uudistuksen jälkeen mahdollista saada kulujen kasvuvauhti pienenemään. Tämän vuoksi aluevaltuustoon on hyvä valita ehdokkaita, joilla on kokemusta talouden hallinnasta.

LÄHIPALVELUT Raha on tärkeää ja sen riittävyys tae palveluiden järjestämiselle laadukkaasti, mutta  hyvinvointialueen päättäjien täytyy pitää mielessä kenelle palveluita järjestetään ja miksi. Kaikessa toiminnassa keskiössä on asukas eli ihminen. Tämän takia kaikkein useimmin käytettävät palvelut pitää saada mahdollisimman läheltä palvelun tarvitsijaa. Jokaisen kunnan alueella tulee olla vähintään yksi sotepalvelupiste ja sen tukena pitää tarjota sähköisiä palveluita niille, jotka näitä haluavat ja osaavat käyttää. Samoin jokaisen kunnan alueella tulee jatkossakin sijaita vähintään yksi pelastusasema.

Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi täytyy kartoittaa erilaisia keinoja tuottaa liikkuvia palveluita. Näin palvelut saadaan lähemmäksi niitä, joiden on vaikeaa päästä itse kulkemaan. Tämä on tärkeää erityisesti haja-asutusalueilla, joilla julkinen liikenne on puutteellista tai lähes olematonta. Moniammatillisen tiimin (esim. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, sotepalveluneuvoja) liikkuminen yhdessä vaikkapa tarkoitukseen sopivaksi muokatulla ajoneuvolla. Tämä vähentäisi myös liikenteen päästöjä, kun asukkaiden yksityisautojen sijaan kulkisi vain yksi ajoneuvo.

YHTEISTYÖ Hyvinvointialue sijoittuu alueensa kuntien ja valtion väliin. Alue järjestää palvelut alueen kuntien asukkaille ja saa rahoituksensa valtiolta. Lisäksi alueella toimii ja tuottaa palveluita myös moninainen joukko yrityksiä ja järjestöjä. Kaikkien näiden eri toimijoiden välillä on rajapinta. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka toimijat ovat erillisiä, pitää niiden välillä olla luonteva tiedonkulku ja yhteinen tapa toimia. Näin saamme asukkaiden hyväksi mahdollisimman paljon palveluja tarjolle ja toiminnasta sekä tiedon liikkumisesta sujuvaa.

Julkinen palvelutuotanto sote- ja pelastuspalveluissa on vankka hyvinvointiyhteiskunnan tukijalka. Tätä tukemaan on Suomessa ja Itä-Uudellamaallakin syntynyt vankka yritysten ja järjestöjen verkosto. Hyvinvointialueen tuleekin ottaa nämä huomioon ja luoda alusta asti hyvähenkinen yhteistyö, jossa kaikki toimijat puhaltavat yhteen hiileen asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kasvattamiseksi. Samoin on syytä pitää linjat auki myös naapurialueisiin mahdollisen alueyhteistyön merkeissä ja tuleehan meillä olemaan jatkossakin yhteinen HUS-yhtymä vaativan tason erikoissairaanhoidon palveluita varten.

TIEDOTTAMINEN Tapahtumassa on uudistus, joka on meille kaikille yhtä uusi. Alussa asukkaan näkökulmasta ei välttämättä muutu juuri muu kuin palvelun tarjoajan nimi. Myöhemmin toimintojen kehittyessä edelleen tulee tapahtumaan enemmänkin muutoksia. Tämän takia tiedottaminen ja viestintä ovat hyvin merkittävässä asemassa uudistuksen onnistumisen kannalta. Tieto on saatava asukkaille nopeasti, helposti ja ajantasaisesti sekä kaikille ymmärrettävässä muodossa. Varsinkin uudistuksen alkuvaiheessa on tiedottamiseen panostettava erityisen huolellisesti.

Keskustelen aiheesta mielelläni lisää, tule tapaamaan minua Askolan Keskustan teltalle (näet ajat kalenterista) tai voit soittaa minulle ja kysellä enemmän.

Kurki kuuntelee - Sanna tekee