Uusmaalaisuus - mitä se on?

Maanantai 1.7.2019 klo 14:57

Kolumnini Uusimaassa 1.7.2019

Mistä tunnet sä heimoveljen? Mikä yhdistää uusmaalaisia vai tunnistaako meitä saman maakunnan asukkaiksi? Tätä pohdin kirjoituksessani.

UUSMAALAISUUS – MITÄ SE ON?

” Uusimaalainen identiteetti tuntuukin minusta erittäin vaikealta määritellä.” Näin kirjoitti Miikka Yli-Jussila kirjoituskilpailussa, jossa etsittiin uusmaalaisuutta kuvaavia tekstejä. Olen pitkälti samaa mieltä Jussilan kanssa. Aihe kun on mietittänyt minuakin viime aikoina entistä enemmän.

Olen itse syntyperäinen uusmaalainen, itäosassa maakuntaa koko ikäni asunut. Porvoossa syntynyt, 7-vuotiaasta Askolassa asunut, opiskelemassa käynyt Järvenpäässä ja Orimattilassa.

Järjestötoiminnan kautta olen tutustunut kotimaakuntaan laajemminkin. Fyysiset rajat tunnistan ja kuntien nimet ovat jääneet mieleen. Olen jopa käynyt jokaisessa kunnassa, tuttuja ja kavereita löytyy joka puolelta.

Siltikin mietin usein, mitä on uusmaalaisuus? Mikä meitä yhdistää? Viimeksi sysäyksen tälle mietinnälle antoi reissaaminen Koivistolle evakkojen ja heidän jälkeläistensä porukassa. Karjalaisuus on juurensa tuntemista, iloisuutta, yhteisöllisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Puhumattakaan murteen nuotista. Se on ominaista karjalaisille ja sen tunnistaa myös ulkopuolinen. Mistä meidät uusmaalaiset tunnetaan? Onko meillä jotain yhteistä kuvaajaa, josta meidät tunnistaa nimenomaan uusmaalaisiksi?

Uudellamaalla asuu suomalaisista noin kolmannes. Ja siitä reilu kolmannes Helsingissä, pääkaupungissamme. Suuri osa uusmaalaisista on syntynyt muualla, joko Suomessa tai ulkomailla. Uusimaa onkin kuin sulatusuuni eri puolilta tulleille ihmisille.

Alueenakin Uusimaa on kuin Suomi pienoiskoossa, täältä löytyy pääkaupungin lisäksi muita isoja ja pienempiä kaupunkeja sekä eri kokoisia kuntia. Eli meiltä löytyy kaikkea bulevardista korpimetsään. Maakunnan fyysinen muoto on jakanut alueen neljään osaan: länsi-, keski- ja itä-Uusimaahan sekä pääkaupunkiseutuun. Niistä jokainen voisi olla oma maakuntansa. Ja osa on ennen ollutkin. Isompaan sulautuessa, on ehkä identiteettikin laimentunut tai ainakin muuttanut muotoaan.

Toivottavasti voimme tulevan seutuneuvoston myötä vahvistaa ainakin itäisen Uudenmaan identiteettiä. Sillä on tärkeä rooli myös alueen elinvoiman ja yhteistyön kehittymisen kannalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusimaa, uusmaalaisuus, karjalaisuus, evakko, identiteetti, itäinen uusimaa, askola, porvoo, murre, kirjoituskilpailu