MITÄ SINÄ SYÖT JATKOSSA VAI SYÖTKÖ MITÄÄN?

Olet varmaan kuullut uutisointia, että maatalous on kriisissä. Moni ajattelee, että miten maanviljelijöillä voi olla niin vaikeata, kun ne saavat niin paljon tukiaisia.

Tukipolitiikka tuli kuvioihin, kun liityimme Euroopan Unioniin. Tuolloin tuottajan saamaa hintaa tuottamistaan raaka-aineista laskettiin, jotta ruuan kuluttajahinta kaupoissa ei nousisi. Koska tuotantokulut pysyivät vähintään ennallaan, luotiin tukijärjestelmä, jossa tuottajalle korvattiin hinnan laskusta johtuva tulonmenetys. Eli se ei ole vastikkeeton tuki, vaan sillä korvataan alentuneena tuottajahintana menetetty tulo.

Tämän jälkeen tuotantokustannukset ovat kasvaneet koko ajan ja nyt Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia tuotantopanosten eli siementen, lannoitteiden, polttoaineiden ja muiden tarvikkeiden hinnat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Myös niiden saatavuus on vaikeutunut Venäjälle asetettujen pakotteiden takia. Sen sijaan tuottajan saama myyntihinta ja maataloustuki eli myyntihinnan alennuskorvaus eivät ole nousseet.

Normaalin markkinatalouden lakien mukaan tuotteen myynnillä on saatava katettua sen valmistamisesta aiheutuneet kulut. Nyt tuottajahintojen ja tukien yhteenlaskettu summakaan ei kata kaikkia kuluja, saati että siitä riittäisi toiminnan kehittämiseen eli investointeihin. Vakavarainen yritys voi selvitä tällaisesta kriisistä, jos se on lyhytaikainen. Pidemmän päälle tuloja suuremmat kulut syövät kannattavuuden ja siten toimintakyvyn.

Nyt tiloilla on takana jo pari huonoa katovuotta, jolloin myytävää ei ole tullut normaaliin tapaan ja sen laatukin on ollut paikoitellen heikkoa. Tämän takia monen tilan kassa on tyhjä eikä kestä enää tämänkertaista tappiota, varsinkaan kun tilat eivät ole juurikaan voineet itse vaikuttaa tilanteeseen.

Miksi tämän sitten pitäisi koskettaa meistä jokaista? Siksi, että vallitsevan sotatilan jatkuessa, yksi maailman suurimmista viljantuottajamaista ei pysty tuottamaan jyvääkään maailmanmarkkinoille. Se aiheuttaa hyvin pian ruokapulan ympäri maailmaa, jos valtioilla ei ole itse tuotettuja elintarvikkeita. Pula aiheuttaa kysynnän kasvun, joka nostaa hintoja edelleen.

Me asumme Suomessa käytännössä kuin saaressa. Jos ja kun elintarvikkeista sekä polttoaineista tulee pula ja niiden hinnat jatkavat nousuaan, me emme pysty tuomaan ruokaa muista maista, jos millään maalla on sitä edes tarjota myyntiin. Siksi on elintärkeää pitää huolta siitä, että kotimainen ruuan alkutuotantokyky säilyy. Tämän takia jokaisen ruokaa syövän pitäisi olla huolissaan siitä, miten saamme maatilat ja viljelijät pysymään pystyssä ja elinvoimaisina. Se on osa huoltovarmuuttamme, että selviämme omillamme, vaikka sota ja sen aiheuttama kriisi laajentuisikin.

Ensimmäinen ja paras keino auttaa on se, että ostat kaupasta Suomessa suomalaisista raaka-aineista tuotettua ruokaa. Siten turvaat oman ruuansaantisi jatkossakin. Maalta ruoka loppuu viimeisenä.

Kirjoitus on alunperin julkaistu hieman lyhennettynä sanomalehti Uusimaan kolumnina 25.3.2022.